Skype

Skypen löytäminen oli yhteensattumien summa. Valitettavaa sinänsä, että törmäsin siihen vasta runsas vuosi sitten. Olin vähän pettynyt, koska ystäväni olivat tutustunut Skypeen jo aikoja sitten eivätkä kertonut minulle mitään. Saan olla iloinen, että näin kuitenkin kävi ja saan nauttia kunnianhimoisesta, avarakatseisesta ja alituisesti uudistuvasta Skypesta. Kuten miljoonat muutkin.

Skypen (ennen sitä myös KaZaan) viro-kytkös on monelle yllätys, kuten sekin että Hotmailin suosion alullepanija on virolaisten pakolaisten poika Steve Jürvetson. Hän aloitti riskisijoittajana ja osti eräältä nuorelta hindulta yhtiön 300 000 dollarilla. Kahden vuoden kuluttua möi Jürvetson sen 4 miljoonalla dollarilla Microsoftille.Ruotsalais-virolainen työryhmä loi KaZaan suosiosta innostuneena Skypen vuonna 2003. Mukana oli neljä virolaista ohjelmoijaa, joiden mukaan suurin osa ohjelmoinnista tehtiin Virossa, Ruotsissa vain äänisovellutukset. Yrityksen perustivat kuitenkin ruotsalaiset ja heitä voi kiittää myös tuotteen markkinoinnista. Nyt Skype elää jo omaa elämäänsä mutta ruotsalais-virolaisen tiimin jäsenet ovat kaikki tosi rikkaita ja virolaiset jatkavat Virossa sijoittamista erilaisiin projekteihin. Sain tähän juttuun inspiraation virolaisesta talouslehdestä Äripäev, jossa etusivun uutisena on seuraava: Skype-pojat muovailevat uutta kultamunaa. Tyypit sijoittivat varteenotettavan summan Tartolaiseen elektroniikkafirmaan, joka tuottaa uudenlaisia sähköjohtoja.

Vielä pari vuotta sitten en olisi voinut kuvitella, että puhun kotona maapallon toiselle puolelle videopuheluita, vieläpä ilmaiseksi. On älytöntä, että ihmiset ovat vapaaehtoisesti valmiita maksamaan puhelinyhtiöille isoja summia. Skypen avulla voi säästää omaisuuden riippuen, kuinka paljon yleensä puhuu puhelimitse, erityisesti ulkomaille. Säästetyn rahan voi käyttää vaikkapa siihen, että matkustaa itse paikan päälle ja puhuu perusteellisesti kaikki asiat kerralla. Toisaalta mietityttää ihmisten kyltymätön tarve puhua, mutta se onkin jo ihan toisen jutun aihe. Siitä ehkä myöhemmin.

Globalisaation myötä puhelujen määrä tulee varmasti lisääntymään koko ajan. Ihmiset liikkuvat ja muuttavat yhä kauemmas kotimaastaan ja sukulaisistaan ja yritykset leviävät laajemmalle. Yhteydenpito kirjoittamalla on usein hankalaa, jos ei ole yhteistä kieltä tai kirjoitustaito on muuten vajavainen. Suullisesti pystyy huonommallakin kielitaidolla saamaan asiansa ymmäretyksi. Nettipuheluita on moitittu epäturvalliseksi mutta Skype itse väittää, että se kryptaa kaikki soitot ja pikaviestit päästä päähän, mikä antaa parhaan tietosuojan. Sitä paitsi, tässä informaatiotulvassa haluaisin nähdä ihmisen, joka viitsisi kuunnella minun lörpötystäni. Erityisesti suomeksi tai viroksi - nämä kielet ovat varmaan monien ulkomaalaisten mielestä jo valmiiksi kryptattuja.