Suomi-päivät Läänemaalla, osa 1

Nyt on aika aloittaa taas juttusarja Suomi-päivistä. Valmistelut ovat olleet jo käynnissä muutaman kuukauden ja nyt alkavat kuviot olla jo selvempiä. Monta asiaa on vielä hoidettavana ja selvitettävänä mutta päivien ohjelma on jo aika pitkälle kasassa. Voisinpa sanoa, että luova osa järjestelyistä on ohi ja nyt alkaa raaka työ. Kaikkiin ystävyyskaupunkeihin ja kuntiin on saatu kontakti ja monet ovat tehneet jo omat ehdotuksensa mahdollisista ohjelma-osuuksistaan. Pääesiintyjien kanssa on sovittu tärkeimmistä asioista, markkinointistrategia on toteuttamiskypsä ja budjetti on laadittu.

Tämän vuoden Suomi-päivät pidetään 14-17. kesäkuuta Läänemaalla. Tapahtumat keskittyvät enimmäkseen Haapsaluun, maakuntakeskukseen. Nämä ovat järjestyksessä kahdeksannet Suomi-päivät. Kaikki alkoi 8 vuotta sitten Jõhvista, EU:n promotapahtumasta kun EU-suurlähetystöjä pyydettiin järjestämään maihinsa liittyvää ohjelmaa. Sen jälkeen Suomi-päiviä on pidetty Saarenmaalla, Võrussa-Valgassa, Viljandissa, Narvassa, Lääne-Virumaalla ja viime vuonna Tallinnassa Suomen EU-puheenjohtajuuden alkamisen kunniaksi.

Suomi-päivien ohjelmarunsaus saavutti huippunsa Lääne-Virumaalla ja Rakveressa, missä oli 33 Suomeen liittyvää tapahtumaa neljän päivän aikana ja olimme jopa ehdolla Lääne-Virumaan Vuoden Teko -palkinnon saajaksi. Viime vuoden Suomi-päivä Tallinnassa erosi edellisistä siinä, että se keskittyi vain yhteen päivään. Viime vuonna oli myös ensimmäistä kertaa käytössä ns. Suomi-kylän konsepti, mikä antoi monille yhteistyökumppanille, yritykselle ja Suomi-toimijalle tilaisuuden saada suora kontakti virolaisiin. Tätä perinnettä jatketaan myös Haapsalussa, johon rakennetaan Suomi-kylä telttoineen ja esittelypisteineen 16. kesäkuuta.

Tämän vuoden Suomi-päivät esittelevät laajemmin suomenruotsalaista kulttuuria. Läänemaa on luonteva paikka tehdä sitä, koska siellä on perinteisesti ollut vahva vironruotsalainen kulttuuri. Suomenruotsalaisuus on Virossa melko hankalasti ymmärrettävä asia. Viron venäläiset vertaavat itseään vähemmistönä suomenruotsalaisiin ja virolaiset luulevat usein, että suomenruotsalaiset ovat Suomessa asuvia ruotsalaisia. Näiden Suomi-päivien aikana yritetään esitellä Virossa paremmin tätä osaa suomalaisesta kulttuurista.

Suomenruotsalaisuutta edustavat Läänemaan ja Haapsalun ystävyyskaupungit ja kunnat, kuten Kruunupyy, Loviisa, Hanko, Naantali ym. Suomi-päivillä esitetään suomenruotsalaisen Klockriketeaternin En klänning av snö - näytelmä. Esillä on Tove Jannsonin näyttely ja elävä Muumi. Lauantai-illan pääesiintyjä on suomenruotsalaisten näyttelijöiden ja laulajien a cappella show-yhtye FORK. Perjantai-iltana järjestetään vironruotsalaisuuden museon Aibolandin pihalla Suomi-iltamat, jonne yritetään saada aitoa saaristolaistunnelmaa.

Kaiken kaikkiaan järjestelyt sujuvat hienosti, koska mukana ovat monet edellisiltä Suomi-päiviltä tutut ja hyväksi koetut yhteistyökumppanit. Haapsalun ja Läänemaan päässä on valtavan aktiivisia paikallisia kulttuurijohtajia, jotka hoitavat kaikki käytännön asiat siellä. Haapsalun kaupunki antaa käyttöömme kaikki tilat, mukaan luettuna piispanlinnoitus ja tuomiokirkko. Meidän tehtävämme on saada aikaan unohtamaton Suomi-elämys paikallisille ja paljon näkyvyyttä Suomelle, Haapsalulle, Läänemaalle ja kaikille jotka ovat tässä mukana.