Suomi-päivän vaiheita, osa 3

Suurin työ on tehty. Nyt on jäänyt vielä viimeistelyt, mitä ei ole suinkaan vähän. Kaikki pienimmätkin yksityiskohdat on suunniteltava tarkkaan. Esimerksiksi esiintyjien kuljetukset, pukeutumistilat, ruokailut ja harjoitukset. Telttojen rakentamisaikataulut ja vieraiden majoitukset. Kahvilalle täytyy hankkia lupa käyttää laitoskeittiötä jossain lähialueen koulussa. Lista on pitkä. Melkein koko lähetystön henkilökunta on töissä sinä päivänä ja kaikille löytyy varmasti jotain hommia. Vapaaehtoisiakin tarvitaan, esim. jakamaan Suomi-tietoutta Tieto-teltassa.

Markkinointisuunnitelmat ovat onnistuneet aikataulussa. Lastentapahtuman juliste tuli painosta noin viikko sitten ja se jaettiin kaikkiin Tallinnan kouluihin ja päiväkoteihin. Paikalliselehteen ja lasten internetportaaliin saatiin ilmoitus lasten piirustuskilpailusta. Odotamme jo pikkuhiljaa virolaisilta lapsilta piirustuksia aiheesta Kuvani Suomesta. Turku, Tampere, Kotka, Suomen Instituutti ja MEK ovat huolehtineet siitä, että lasten alueella on ohjelmaa koko päivän. Lastenalueetta koordinoi MEK, joten sen verran on huolta vähemmän. MEK isännöi myös lasten alueen telttaa yhdessä SiljaLinen hylkeen kanssa.

Ulkomainokset menivät painoon viime viikolla ja ylihuomenna nähdään yhden Tallinn assa kulkevan raitiovaunun kyljessä iso Suomi-päivä mainos. Valotaulut bussipysäkeille ja isot katubannerit ilmestyvät kaupunkikuvaan parin viikon kuluttua. Kaikki tämä, että tavoitettaisiin mahdollisimman paljon paikallista väkeä. Pari viikkoa ennen tapahtumaa jaetaan Tallinnassa 120 000 talouteen Pealinn-lehti, missä on yksi sivu omistettu Suomen pj-kaudelle ja Suomi-päivälle. Television kulttuuriuutisiin tulee pieni mainospätkä ja radiohaastatteluistakin on sovittu. Hämmästyttävää, miten vähän tekstiä voi lukea ääneen 20 sekunnin aikana. Täytyy myöntää että tämä ei ole ainoa asia, minkä olen oppinut tämän prosessin aikana.

Suomi-kylän ilme alkaa pikku hiljaa hahmottua. Hyvät yhteistyökumppanimme, veljekset Tolvaset järjestävät mahtavia suomalaisia makuelämyksiä odotettavissa oleville tuhansille kiinnostuneille. He ovat antaneet suomalaisesta ruuasta haastattelun ruokalehdelle Oma Maitse, jota jaetaan myös kahvilassa. Innostusta on Rovaniemellä saakka ja Paliskuntayhdistys Lappi-promoineen on hyvin kiinnostunut liittymään joukkoon. Kaikki tämä vaatii kovasti koordinaatioita, mutta olemme valtavan iloisia kaikista ammattitaitoisista ja mahtavista yhteistyökumppaneistamme, joita ovat MEK, Suomen Instuutti, Kingent Management, Taurus Oy, Tallinnan Filharmonia, Tolvanen Oy, Tallinnan kaupunki ja suomalaiset kaupungit. Puhumattakaan sponsoreista, joiden tuki on mahdollistanut konsertit. Tähän mennessä ollaan viety yhteen sponsoreita ja ohjelman järjestäjiä seuraavasti. Tieto-Enator tuo tänne Semmarit, Valio Tapani Kansan, StoraEnso Kirkan, auki on enää How Many Sistersin kummi. Tallinnan kaupunki ja Silja Line osallistuvat lavan ja tekniikan kustannuksiin, ABB painokuluihin. Nordea mahdollistaa Viron nuorten sinfoniaorkesterin ja Altia Estonian Dream Big Bandin esiintymisen.

Kaupunkien alue on suunniteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa neljä suomalaista kaupunkia esittelevät itseään. Juuri äsken tuli puhelinsoitto, että Lahtikin olisi kiinnostunut tulemaan mukaan Suomi-kylään, josta olen siitä oikein iloinen. Valitsimme mukana olevat kaupungit sen perusteella, miten tiiviit suhteet niillä on Tallinnaan entuudestaan. Aina parempaa, kun saadaan lisää mielenkiintoista ohjelmaa. Kaupunkien lisäksi on Tieto-telttaan näillä näkymin tulossa TietoEnatorin esittelypiste, jossa mm rekrytointiohjelma kaikille kiinnostuneille; Meri-Kymi esittelypiste; Suomi-info piste, jossa on tietoa kaikesta Suomeen liittyvästä, mm työskentelystä ja opiskelusta. Lisää esittelijöitä on luvassa.