Blogipakina

Vaikuttaa siltä, että miltei jokaisen blogin vakiokalustoon kuuluu pohdiskelu blogi-ilmiöstä itsestään. Ajattelin, että minunkin olisi aika tehdä se, koska laskurin perusteella blogiani lukevat muutkin kuin oma äitini. Ja mitä muutakaan voi ihminen tehdä sairaana kotona, kuin pohtia blogissaan blogien olemusta. Olen törmännyt lyhyessä ajassa monenlaisiin käsityksiin blogeista. Osa ihmisistä pitää tätä hienona ja hyvin tarpeellisena asiana ja osa tyhjänpäiväisenä oman ja muiden ajan tuhlauksena. Ensimmäisiin olen törmännyt onneksi huomattavasti useammin. Esimerkiksi edellisen jutun toimittajat reagoivat innostuneesti, kun kerroin että kirjoitan blogia. Ainakin yksi Simon on kirjoittanut jo Suomen vierailustaan kolumnin Finland rediscovers realpolitik

Myönnän, että blogi on itsekeskeistä ajanvietettä. Mutta miksen voisi ilmaista ajatuksiani siinä missä päivälehden kolumnisti, jos joku vaan jaksaa lukea niitä? Sitä paitsi kirjoittamista pitää harrastaa myös huvin vuoksi, onhan sekin yksi keino purkaa luovuuttaan. Sitä paitsi se on tehokas tapaa kertoa kuulumisiaan ystävilleen ja jakaa kokemuksiaan muille.

Blogia on suomennettu verkkopäiväkirjaksi tai verkkolokikirjaksi. Päiväkirja voi olla hyvin henkilökohtainen asia kun taas lokikirja on pelkkää tapahtumien kirjausta. Olen nähnyt molempia versioita, mutta en luokittelisi omaani oikeastaan kumpaankaan. Blogi on ehdottomasti henkilökohtainen, koska ilmaisen siinä henkilökohtaisia ajatuksiani, jotka perustuvat henkilökohtaisiin kokemuksiini ja käsityksiin. En silti pidä internetiä paikkana, missä purkaisin syvimpiä henkilökohtaisia tuntemuksiani.

Blogi on mielestäni parhaimmillaan kansalaisjournalismia, mikä avaa uusia näkymiä ja vie suoraan tiedon lähteiden luokse. Kirjoittajalla pitäisi olla vastuu lukijan edessä, hän ei saisi tehdä lukijasta tirkistelijää ja hänellä pitää olla jotain sanottavaa. Myönnän, että blogeja on hyvin erilaisia ja monet niistä eivät tee kunniaa tälle ilmiölle. Toisaalta, blogit ovat vaihtoehto perinteiselle medialle ja monelle muulle viestintämuodolle.

Blogin kirjoittaja tuskin unelmoi valtavasta lukijakunnasta ja salamavalojen räiskeestä. Tutkimusten mukaan blogeja lukee tosi pieni prosentti netin käyttäjistä. Asiantuntijoiden mukaan kiinnostus on kasvamassa ja blogien lukusuosio nousussa. Siihen vaikuttaa todennäköisesti ratkaisevasti, mihin suuntaan blogien sisältö kehittyy. Suomen blogilistaan on kirjautunut noin 5000 blogia, joista suurin osa on käsittääkseni harrastus- tai tajunnanvirta- tai ihmissuhdeblogeja. Joukossa on monia työblogeja, viestintäteknologiaa käsitteleviä blogeja sekä matkapäiväkirjoja. Viimeiset ovat hyvin kirjoitettuina blogimaailman parasta antia, jos vaikka itse suunnittelee matkaa jonnekin.

Maailmalla syntyy joka sekunti monta uutta blogia ja vastaavasti monta kuolee.Mitä henkilökohtaisempi on blogi, sitä huolellisemmin on salattu kirjoittajan henkilöllisyys. Työblogissa henkilöllisyyden on oltava julkista, koska blogin kirjoittaja ottaa virallisen vastuun kirjoittamastaan. Sen verran vastuuta pitää olla tietenkin kaikilla bloginpitäjillä, ettei aiheuta muille ihmisille harmia. Blogin viehätys perustuu pitkälle siihen, että se on vapaamuotoista ja vapaaehtoista.