Rakvere romaan–Pietarin tiellä

Luin kirjan toista kertaa, edellisestä on noin 15 vuotta. En ole lukenut läheskään koko Jaan Krossin tuotantoa, mutta juuri tämä kirja on jäänyt mieleeni niin, että halusin lukea sen toistamiseen. Kiireisinä aikoina harva kirja saa osakseen sellaista huomiota. En muistanut kirjasta muuta, kuin suurin piirtein mistä se kertoo ja sen, että pidin siitä valtavasti. Olen usein maininnut sen, kun minua pyydetään suosittelemaan suomennettua virolaista kirjallisuutta. Ainakin sitä ja Andrus Kivirähkin Riihiukkoa.

Suomenkielisestä kirjan nimestä on kadonnut sen romanttinen merkitys. Rakvere romaan on yhtä lailla rakkausromaani kuin historiallinen romaani. Kirjan asiallinen juoni kertoo siitä, miten Rakvere taistelee kaupunkioikeuksiensa puolesta maaorjuuden ja saksalaisaateliston puristuksessa. Romanttista sivujuonta ei käytetä yksinomaan inhimillisen ulottuvuuden aikaan saamiseksi, kuten historiallisissa romaaneissa yleistä, vaan se limittyy saumattomasti asialliseen juoneen.

Kirjan päähenkilö, nuori lakia oppinut mies Berend Falck, joutuu sattumoisin töihin Rakveren kaupunkia tyrannisoivan baltiansaksalaisen von Tiesenhausen – aatelissuvun kartanoon. Kartanonrouva on ilkeydessään aika koominen henkilöhahmo. Koomisuus huipentuu, kun kapinoivat kaupunkilaiset nostavat rouva von Tiesenhausenin pitsisukkahousut kirkon torniin. Berend joutuu yhdistämään sisäisten ristiriitojen ristivedossa työnantajansa oikut ja Rakveren kaupungin etujen ajamisen. Hän asettaa toistuvasti moraalinsa kyseenalaiseksi, mutta toimii sydämensä ja tunteittensa johdattamana ja saavuttaa sitä kautta mielenrauhan.

Berendin rakkauden kohde on suutarin tytär. Hän itse on talonpoikaisista juuristaan huolimatta herran asemassa sivistyksensä ja kaupunkilaisuutensa ansiosta. Berendille Maaden ns. luokka-asemalla ei ole varsinaista merkitystä vaikka hän kehuukin naisen olevan hienomman, hennomman ja ylhäisemmän oloinen kuin tavallisen maatytön. Onhan Maade kaiken lisäksi kreivi von Sieversin sukulainen, vaikka tuo kreivi itse onkin alkuperältään puhdas talonpoika ja maaorjan poika. Berendin ja Maaden rakkaus on epätoivoista vaikka onkin molemminpuolista, koska tyttö on naitettu jo rikkaalle kauppiaalle. Berend kanavoi rakkautensa naiseen Rakveren kaupunkiin ja tekee kaikkensa saadakseen kaupungin pois von Tiesenhusenien mielivallan alta.

Itse asiassa kirja muistuttaa yleisasetelmaltaan Waltarin Johannes Angelosta. Kuten Angelos, joutuu Berendkin keskelle historiallisesti merkityksellisiä tapahtumia. Kuten Angelos, hänellä on tilaisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Hänen käyttäytymisensä viestii hieman eri lailla samaa ajatusta kuin Johannes Angelos: vaikka ihminen oppisi tieteet ja filosofiat ja tietää tarkkaan mitä pitäisi tehdä, niin yhtenä hetkenä tulee joku ja vie jalat alta jolloin kaikki ns. järkevät valinnat joutuvat väistymään. Kirjassa on kohta missä rakkausasioissa ansioitunut kreivi von Sievers kysyy Berendiltä, joka on mennyt hänen luoksensa pyytämään apua Rakveren kaupungin asioissa: kuka on se nainen minkä vuoksi tämän teet? Ja tosiaan, mistä voimme tietää miten monta suurta ja ensisilmäyksellä pyyteetöntä tekoa on tehty rakkauden vuoksi ja voimalla?

Onkohan sattumaa, että Berendin rakastetun nimi on Maade eli Magdalena. Maria Magdalena on tunnetusti langennut nainen. Maade päätti enne pakkoavioliittoa karkean ja lihavan kapakanpitäjän kanssa antaa ruumiinsa Berendille, johon oli rakastunut. Lapsi syntyi jo hänen ollessaan naimisissa lihavan kauppiaan kanssa mutta Maade tiesi ja Berend aavisti, kenen se oikeasti on. Maade siis päätti toteuttaa rakkautensa olosuhteiden sallimissa rajoissa. Hän suostui pakkoavioliittoon mutta halusi pitää rakkautensa, ja päätti tehdä sen lapsen muodossa. Maaden syntisen valinnan oikeutus oli rakkaus. Onkohan sekin sattumaa, että sekä talonpoikaissyntyisen kreivi von Sieversin että Maaden ja Berendin pojan nimi on Karl. Karlhan on germaanisen mytologian mukaan "vapaa mies".