Syksyn ylistys

Tänään oli ensimmäistä kertaa käsin kosketeltavasti syksyä ilmassa. Johan on aikakin, huomennahan alkaa koulu. Tyttäreni aloittaa suomalaisen koulun esikoulun. Sehän on melkein kuin ensimmäinen koulupäivä. Vähän jännittää, koska hän on ollut virolaisessa päiväkodissa ja kieliympäristön muuttuminen saattaa vaikuttaa vieroksuttavasti. Toisaalta opiskelutahti Suomi-koulussa on varmasti kevyempi kuin virolaisessa päiväkodissa. Sitä paitsi lapseni tuntee paikan ja ihmiset koska on osallistunut säännöllisesti Suomi-kerhon toimintaan. Monet Suomi-kerholaiset ovat tulossa myös esikouluun. Yhteensä heitä on 6 ja suomalaisessa koulussa opiskelijoita yhteensä noin 40. Virossa koulut alkavat vasta 1. syyskuuta.

Minä pidän syksystä, erityisesti kaupungissa. Ilmassa on raikkautta ja puhtautta kuin vastasiivotussa kylpyhuoneessa. Samalla aistii jonkinlaista melankoliaa, haikeutta ohimennyttä kesää kohtaan. Syksy on täynnä uusia alkuja, uusia ideoita ja toimintoja. Torilta saa parhaimmat tuoreet herkut. Koulut alkavat syksyllä, monelle se tarkoittaa suurta elämänmuutosta. Minusta syksy on älykäs ja luova vuodenaika. Kesä on lempeä ja iloinen. Kevät on innokas ja toivoa täynnä. Talvi on syventymistä ja keskittymistä. En pahemmin usko horoskooppeihin mutta olen varma, että syntymäajan vuodenaika vaikuttaa ihmisen luonteeseen juuri edellä kuvatusti. Tietenkin se riippuu myös maantieteellisestä sijainnista. Ehkäpä sen vuoksi eri leveysasteilla syntyneet ihmiset ovat joskus perusluonteeltaan niin erilaisia.

Rakvere romaan–Pietarin tiellä

Luin kirjan toista kertaa, edellisestä on noin 15 vuotta. En ole lukenut läheskään koko Jaan Krossin tuotantoa, mutta juuri tämä kirja on jäänyt mieleeni niin, että halusin lukea sen toistamiseen. Kiireisinä aikoina harva kirja saa osakseen sellaista huomiota. En muistanut kirjasta muuta, kuin suurin piirtein mistä se kertoo ja sen, että pidin siitä valtavasti. Olen usein maininnut sen, kun minua pyydetään suosittelemaan suomennettua virolaista kirjallisuutta. Ainakin sitä ja Andrus Kivirähkin Riihiukkoa.

Suomenkielisestä kirjan nimestä on kadonnut sen romanttinen merkitys. Rakvere romaan on yhtä lailla rakkausromaani kuin historiallinen romaani. Kirjan asiallinen juoni kertoo siitä, miten Rakvere taistelee kaupunkioikeuksiensa puolesta maaorjuuden ja saksalaisaateliston puristuksessa. Romanttista sivujuonta ei käytetä yksinomaan inhimillisen ulottuvuuden aikaan saamiseksi, kuten historiallisissa romaaneissa yleistä, vaan se limittyy saumattomasti asialliseen juoneen.

Kirjan päähenkilö, nuori lakia oppinut mies Berend Falck, joutuu sattumoisin töihin Rakveren kaupunkia tyrannisoivan baltiansaksalaisen von Tiesenhausen – aatelissuvun kartanoon. Kartanonrouva on ilkeydessään aika koominen henkilöhahmo. Koomisuus huipentuu, kun kapinoivat kaupunkilaiset nostavat rouva von Tiesenhausenin pitsisukkahousut kirkon torniin. Berend joutuu yhdistämään sisäisten ristiriitojen ristivedossa työnantajansa oikut ja Rakveren kaupungin etujen ajamisen. Hän asettaa toistuvasti moraalinsa kyseenalaiseksi, mutta toimii sydämensä ja tunteittensa johdattamana ja saavuttaa sitä kautta mielenrauhan.

Berendin rakkauden kohde on suutarin tytär. Hän itse on talonpoikaisista juuristaan huolimatta herran asemassa sivistyksensä ja kaupunkilaisuutensa ansiosta. Berendille Maaden ns. luokka-asemalla ei ole varsinaista merkitystä vaikka hän kehuukin naisen olevan hienomman, hennomman ja ylhäisemmän oloinen kuin tavallisen maatytön. Onhan Maade kaiken lisäksi kreivi von Sieversin sukulainen, vaikka tuo kreivi itse onkin alkuperältään puhdas talonpoika ja maaorjan poika. Berendin ja Maaden rakkaus on epätoivoista vaikka onkin molemminpuolista, koska tyttö on naitettu jo rikkaalle kauppiaalle. Berend kanavoi rakkautensa naiseen Rakveren kaupunkiin ja tekee kaikkensa saadakseen kaupungin pois von Tiesenhusenien mielivallan alta.

Itse asiassa kirja muistuttaa yleisasetelmaltaan Waltarin Johannes Angelosta. Kuten Angelos, joutuu Berendkin keskelle historiallisesti merkityksellisiä tapahtumia. Kuten Angelos, hänellä on tilaisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Hänen käyttäytymisensä viestii hieman eri lailla samaa ajatusta kuin Johannes Angelos: vaikka ihminen oppisi tieteet ja filosofiat ja tietää tarkkaan mitä pitäisi tehdä, niin yhtenä hetkenä tulee joku ja vie jalat alta jolloin kaikki ns. järkevät valinnat joutuvat väistymään. Kirjassa on kohta missä rakkausasioissa ansioitunut kreivi von Sievers kysyy Berendiltä, joka on mennyt hänen luoksensa pyytämään apua Rakveren kaupungin asioissa: kuka on se nainen minkä vuoksi tämän teet? Ja tosiaan, mistä voimme tietää miten monta suurta ja ensisilmäyksellä pyyteetöntä tekoa on tehty rakkauden vuoksi ja voimalla?

Onkohan sattumaa, että Berendin rakastetun nimi on Maade eli Magdalena. Maria Magdalena on tunnetusti langennut nainen. Maade päätti enne pakkoavioliittoa karkean ja lihavan kapakanpitäjän kanssa antaa ruumiinsa Berendille, johon oli rakastunut. Lapsi syntyi jo hänen ollessaan naimisissa lihavan kauppiaan kanssa mutta Maade tiesi ja Berend aavisti, kenen se oikeasti on. Maade siis päätti toteuttaa rakkautensa olosuhteiden sallimissa rajoissa. Hän suostui pakkoavioliittoon mutta halusi pitää rakkautensa, ja päätti tehdä sen lapsen muodossa. Maaden syntisen valinnan oikeutus oli rakkaus. Onkohan sekin sattumaa, että sekä talonpoikaissyntyisen kreivi von Sieversin että Maaden ja Berendin pojan nimi on Karl. Karlhan on germaanisen mytologian mukaan "vapaa mies".